Purjelautailun Talvikausi Surffaus jäällä
Kouvolan Surffareiden talvitoiminta koostuu erilaisista talviliikuntamuodoista: hiidosta ja laskettelusta sekä tietysti purjelautailun talvisista versioista.
Seuramme jäsenet harrastavat säiden salliessa KiteWing-siipipurjehdusta Skimbat siivellä, purjelautakelkkailua suksi- ja Freeskate-kelkoilla sekä Kite-leijapurjehdusta.
Hiihtoa harrastetaan Kouvolan alueen liikuntareiteillä, laskettelua Mielakassa, Himoksella, Pallaksella, Ylläksellä ja muissa laskettelukohteissa, myös alpeilla St Anton. Kuvafiilistelyä voi käydä katsomassa oheisilla vasemmalta avautuvilla sivuilla.
Talvisia purjelautailumuotoja harrastetaan Lappalalla, Rapojärvellä, Urajärvellä tai Haminan-Karhulan-Kotkan alueilla merellä tuulien ja jääolosuhteiden ollessa suotuisia.
Ajankohdista (milloin ja missä) yleensä sovitaan puhelimitse tai tekstiviestein. Tulevista tapahtumista ja vallitsevista jääolosuhteista on myös juttua KoSu:n Pulinoita-sivulla.
Käy katsomassa !
Ice-Windsurfing eli Jääpurjehdus - Mitä se on?
Jääsurffaus on kohtalaisen vanha juttu. Suomessa on ajettu jo 1970-80 luvun vaihteesta alkaen. Nyt se elää kuitenkin vahvaa nousukautta. Internetin myötä tiedonkulku on parantunut ja erinäiset portaalit, blogit, foorumit ja nettivideot tuovat uusia harrastajia ympäri maailmaa. Suomessa on lajille loistavat olosuhteet, alkutalvi menee teräsjäillä, kevättalvella taas päästään lumille. Parhaimillaan laji on alkutalven sileällä jääpinnalla ja kevään kovilla hankiaisilla. Sisävedet jäätyvät aikaisemmin kuin meri ja jäät pysyy kohtalaisen pitkään.
Lajina jääsurffaus on vauhdikas, erittäin visuaalinen ja melko monipuolinen urheilu- ja liikuntamuoto. Huippunopeudet nousevat hyvissä olosuhteissa jopa yli 80 km/h, vieläpä täysin saasteettomasti. Jääpurjehduksessa on tunnistettavissa useita erilaisia muotoja ja kalustoja. Osan kalustosta voi aika yksinkertaisesti rakentaa itsekin.
Jää- ja lumiolosuhteista sekä vallitsevan tuulen voimakkuudesta riippuen voidaan jäällä kiitää itse rakennetulla Freeskate-kelkalla tai tehdasvalmistetulla Hibernalla (kelkassa on 4 terää ja olosuhteissa, kun jäällä ei ole juurikaan lunta), itse rakennetulla Suksikelkalla (kelkassa on 2 tai 3 mäkihyppy- tai laskettelusuksea ja olosuhteissa, kun jäällä on lunta), KiteWing siipipurjeella (jalassa on jääkiekkoluistimet, retkiluistimet, laskettelusukset tai lumilauta jääolosuhteista riippuen) tai Kite leijalla (jalassa on laskettelusukset tai lumilauta).
Aloittaminen on helppoa, itse asiassa helpompaa kuin vedessä. Jatkuva uinti ja kiikkuvalle luadalle kapuaminen jää kokonaan pois ja pystyy keskittymään olennaiseen, eli purjeen käsittelyn opetteluun. Varustuksena on hyvä olla tuulenpitävä puku, hyvät jalkineet ja hanskat sekä ehdottomasti pään suojaksi laskettelu-/jääkiekkokypärä. Muista suojista polvi-, kyynär-, olka- ja selkäsuojat ovat suositeltavia. Yleensä jo toisena päivänä aloittelija pääsee liikkumaan itsenäisesti.
Suomen jääpurjehdusharrastajien määrä on kovassa kasvussa.
Skimbat / Kitewing-siipipurjehdus
Kitewing on puhtaasti suomalainen keksintö. Lue vähän historiaa...
The first wingsail designed for sailing on ice and snow was invented by the active ice surfer Sami Tuurna in 1986-87, with technical assistance from Tapio Manner. The wing, originally named Skimbat by its inventor, was taken in production by Sami’s friend Carl-Magnus Fogelholm in his company Tech Center Ltd in 1988-92. Inspired by the market success, Carl-Magnus started Skywings Ltd in 1993 and at the same time made some technical improvement on the wingsail. The company later changed its name to Kitewing Sports Ltd. ==> HYVÄ SUOMI !
Siiven keksijät ovat saaneet Suomen innovaatiopalkinnon 2000-luvun alussa ja tällä hetkellä Kitewing siipipurjeilla on kansainvälinen markkinointi. Kitewing siipiä on yleensä markkinoilla myynnissä kahta eri kokoa: 4,8 ja 5,5 neliötä. Siipipurjeella purjehtiminen on on helppo oppia. Hyvissä jää- ja tuuliolosuhteissa ensikertalainen oppii perushommat noin tunnissa. Jos jään pinta on tasainen ja lunta ei juurikaan ole jäällä, kannattaa jalkaan laittaa luistimet. Ihan perus hokkarit kelpaa. Kun lunta alkaa kertyä jäälle, kannattaa luistimet vaihtaa laskettelusuksiin tai lumilautaan. Sitten vain kruisalemaan.
Hyvän käsityksen tämän valloittavan lajin vauhdista, helppoudesta ja mukavuudesta saa alla olevasta Tom Lönnqvistin (ruskea takki) ja Patrick Blomin (vihreä takki) jossain Helsingin edustalla kuvaamasta videosta maaliskuussa 2011. Ihastele ja nauti: Kitewing ice2011 on Vimeo.
Purjelautakelkkailu suksi- tai luisinkelkalla
Purjelautailu jäällä suksi- tai luistinkelkalla on lähes täysin kesäisen surffauksen talvinen vastine. Siinä yksinkertaisesti vedessä liikkuva lauta korvataan suksi- tai luistinkelkalla. Purjeet / rikit ovat täysin samoja, joita käytetään kesäisissäkin olosuhteissa. Vallitsevat olosuhteet, kuten tuulen voimakkuus, jään pinta, lumisuus ja lumen paksuus ja sen kosteus vaikuttavat kelkan valintaan.
Luistinkelkat (Freeskate-kelkka ja Hiberna) ovat parhaimmillaan puhtaalla jääpinnalla ja 1 - 2 cm:n lumella. Vaatimuksena on, että kelkan 4 terää koskettavat jäähän. Tuulta tarvitaan minimissään 2 - 3 m/s hyvissä olosuhteissa. Luistinkelkan ominaisuudet ovat parhaimmillaan käännöksissä ja kurvailuissa. Suksikelkat ovat parhaimmillaan lumisissa olosuhteissa ja niillä voi tietysti ajaa myös peilijäällä. Tuulta tarvitaan minimissään yli 4 m/s lumisissa olosuhteissa. Suksikelkan ominaisuudet ovat parhaimmillaan sen nopeudessa suoraan ajettaessa.
Kilpaileminen tapahtuu luistin- ja suksikelkoilla nykyisin joko slalom-radalla (jolla ajetaan kovatempoista kahdeksikkoa siten, että parhaat kilpailijat pääsevät jatkoon), perinteisillä radoilla (purjehditaan vastatuuli- ja myötätuuliosuuksilla, yksi lähtö kestää 15-45 min) tai matkakisoina. Kilpaileminen on noussut vahvasti latvialaisten voimakkaan panostuksen ansiosta.
EM sarja on luistinkelkkoja valmistavan latvialaisen Hiberna HiBoardsin sponsoroima. Baltit kävivät keväällä 2008 Lahdessa ja pitivät kisasta niin paljon, että halusivat järjestää tulevan kauden yhden osakilpailun Suomeen. EM sarjassa kilpailtiin Lappeenrannassa 9.-11.1.2009. Lajin edellinen MM-kilpailu käytiin Suomessa ja Savonlinnan Oravissa talvella 2011.
Tähän talviseen luistinkelkka lajiin pääsee hyvin sisälle, kun katselee alla olevaa Säynätsalon Kinkomaalla kuvattua videota, jossa alan harrastajat ajelevat itse tehdyillä freeskate-kelkoilla aivan uskomattoman loistavassa talvisäässä uuden vuoden päivänä 2009: 1 1 2009 Päijänne Ice Windsurfing.
Kite-leijapurjehdus
Valloittavalla lajilla on monta nimeä: kiteily, leijasurffaus, snowkiting, leijahiihto. Talvinen leijahiihto on täydellinen harrastus suomalaisille. Lähes joka kylän tai kaupungin lähettyvillä avautuu lumisia järvenjäitä, joilla on riittävästi tilaa lajin harrastamiseen. Käytännössä jokaisen lähin harrastuspaikka on lähempänä kuin hiihtokeskus.
Leijasurffaaminen lumella ei ole vaikeaa, mutta kurssin käyminen on ehdottomasti suositeltavaa. Laji sisältää paljon riskejä. Jos ei tiedä, mitä tekee, niin välineille kuin itse harrastajallekin voi käydä huonosti. Tämän vuoksi lajiin kannattaa tutustua osaavan kouluttajan opastuksella. Laskettelutaitoinen harrastaja oppii lajin ja sen turvallisuuden perusteet muutaman tunnin päiväkurssilla. Laskettelusukset ovat helpoimmat ja turvallisimmat varusteet alkeita harjoiteltaessa. Kun opetellaan leijan avulla liikkumista ja leijakontrolli on vielä hakusessa, suksilla pystyy askeltamaan ja korjailemaan tasapainoa paremmin kuin lumilaudalla. Vaikka lajin perusteet opit kurssilla päivässä, niin tuuleen tutustuminen vaatii useampia lennätystunteja. Kun leijalla liikkumisen perusteet alkavat olla hanskassa, voit siirtyä helposti vaikka lumilautaan. Peilijäällä hyvillä suojilla varustautunut kiteilijä voi surffailla vaikka luistimilla.
Leijan koko on aina syytä valita taitotason, tuulen voimakkuuden ja alustan liukkauden mukaan. Snowkiting on monipuolinen harrastus. Leijojen vetoavusta ja surffailusta nauttivat hiihtovaeltajat, vapaalaskijat ja temppuiluun tottuneet harrastajat. Ainoastaan mielikuvitus on rajana. Hyvinä talvina suuret järvet ja meren jää tarjoavat tasaista tuulta ja vaellusmahdollisuuden leijalla.
Talvileijasurffaus ei ole välttämättä välineurheilua. Tarvitset vain reppuun mahtuvan leijan naruineen ja ohjauspuomeineen, surffaustrapetsin sekä laskuvälineet.
Leijoja on kahta tyyppiä. Pumpattavat on suunniteltu alun perin vesikäyttöön. Patjaleijat taas ovat maa- ja talvikäyttöön suunniteltuja pelejä. Leijapurjehduksessa tuulen voima haetaan patjamaiseen leijaan, jonka lentoa ohjaillaan patjan reunoilla olevien ohjausnarujen avulla. Leijan lennättäjällä voi olla jalassaan laskettelusukset tai lumilauta, jolla haetaan purevuutta ja kanttausta jäähän tai hankeen. Kesäisessä lajiversiossa sukset tai lumilauta korvataan kite-laudalla.
Suksikelkan tai Freeskate-luistinkelkan rakentaminen
Oikealla olevien kuvien alta aukeavassa ladattavassa liitteessä Feodor Gurvitsin eli Terrierin kirjoittamaa juttua SAVO-purjekelkan rakentamisesta. Feodor itse esiintyy vasemmalla olevassa pystykuvassa SAVO-kelkallaan.
Nautic Jääjutun alla on Feodorin laatima LEVEÄN-suksikelkan rakennusohje. Tälle 2012 talvelle valmistunut leveämpi kelkka näyttäytyy "toistoimissa" parissa kuvassa oikealla sivun alareunassa olevissa kuvissa. Feodor itse kuvailee omin sanoin leveämmän kelkan ominaisuuksia seuraavasti:
"Leveä kelkka on helppo rakentaa ja todella helppo ajaa. Ruma ulkonäkö kuittaantuu sillä, että isonkin purjeen tehot ovat hyödynnettävissä formulaimaisella mitoituksella, alastulo on naurettavan helppoa niin kovassa kuin heikossakin tuulessa ja sukset jakavat painon niin laajalle alueelle, että voitelun merkitys pienenee. Heikossakin tuulessa voi mennä todella pehmeän lumen päälle. Valmiissa kelkassa säätöjä on kaksi - suksien kulmaa muutetaan nopeuden ja alustan mukaan. Jyrkempi kulma parantaa kryssiä ja antaa mahdollisuuden "nojaamiseen", mutta samalla syö suoranopeutta. Maston paikkaa siirretään purjeen koon ja tuulen nopeuden mukaan, eli mitä kovempi tuuli ja pienempi purje, sitä edemmäs mastoa."
Toisessa vasemmalta avautuvassa liitteessä on Kimmon juttu- ja kuvasarja Freeskate-kelkan "The Flying Carpet" rakentamisesta. (Ylläpidon huomautus: Jutun yhteydestä puuttuvat kuvat, jotka katosivat viime keväisen palvelinrikon vuoksi - Yritetään löytää ne jälleen sivuillemme). Yksinkertaisen ja edullisen luistinkelkan voi edullisesti rakentaa itsekin parissa illassa. Rakentamisohjeet löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.tupusurf.net/freeskate.html. Lisää keskustelua ja vinkkejä aiheesta löytyy SURF.fi:n foorumilta osoitteesta: http://surf.fi/foorumi/index.php?topic=1976.0
Kitewing Rage 5,5 rikattuna ja valmiina Kotkan Suulisniemessä joulukuussa 2010. Meri oli jo hyvässä jäässä.
Valkealan Rapojärvellä cruisailtiin Kitewing 5,5 siivellä ja luistimilla.
Kitewing siivessä on jo mukavasti vetoa, kun tuulee riittävästi. Kohta lähdetään.
Latvian Janis Preiss on moninkertainen jääkelkkojen maailmanmestari. Tyylinäytettä Hibernalla.
Suomen nuorten parhaimmistoon lukeutuva Daniel Blinnikka taitaa myös jääsurffauksen taidot.
Suksikelkalla voidaan ajaa lumisemmilla jääpinnoilla. Tässä tyylittelee Juha Blinnikka.
Ozonen hiihtoleijoilla ajeltiin Vuohijärvellä keväällä 2011.
Feodor kiitää uudella leveällä suksikelkallaan talvella 2012.
Leveällä suksikelkalla ajoa tosi kovassa talvituulessa.
Tallenna tiedosto:
Savokelkka
Nautic_jaajuttu.pdf
Rakennusohje.doc